Mitä kahvista ja ärtyvän suolen oireyhtymästä on hyvä tietää?

Suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvin juojia. Vaikka teen ja muiden haudukkeiden kulutus on nousussa, juo kahvia edelleen päivittäin yli 80 % suomalaisista. Henkeä kohden kahvia kuluu keskimäärin noin neljä kuppia päivässä, joka tekee vuodessa lähes 10 kiloa / henkilö. Määrä on suuri verrattuna maailman vuotuiseen keskiarvoon, kyseinen luku on nimittäin vain noin 1,25 kiloa henkeä kohden. Onko kahvin juominen terveydelle hyväksi vai pahaksi ja mitä kahvin juomisesta on hyvä tietää, mikäli kärsii IBS-oireista?

Kahvin terveysvaikutuksia on tutkittu ja tutkitaan paljon. Erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat muun muassa sen mahdolliset positiiviset vaikutukset muistiin ja diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Kahvia voidaan pitää ihan hyvänä nesteen lähteenä, sillä se ei sisällä energiaa, jollei sitä lisätä kahviin esimerkiksi kerman tai sokerin muodossa. Näin ollen kahvi voi auttaa turvaamaan riittävää nesteiden nauttimista, vaikkakin hyvin runsas kahvin juominen toimii myös diureettina lisäten virtsaamistarvetta. Kahvissa on jonkin verran kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia, sekä polyfenolisia yhdisteitä ja kofeiinia. Kaliumia ja magnesiumia tarvitaan muun muassa lihasten normaaliin toimintaan, kaliumilla on tärkeä rooli myös sydämen toiminnan ja elimistön nestetasapainon säätelyssä. Polyfenoliset yhdisteet voivat puolestaan olla yhteydessä esimerkiksi parempaan sydän- ja verisuoni- sekä aivoterveyteen ja pienempään syöpäriskiin.

Kofeiinilla on piristävä vaikutus ja se voi hetkellisesti parantaa esimerkiksi työskentelytehoa. Kofeiinin on joissakin tutkimuksissa osoitettu parantavan lähimuistia ja ehkäisevän jopa dementiaa. Dementialta suojaava vaikutus saadaan noin 3–5 päivittäisestä kahvikupillisesta, tuota runsaampi kahvin juominen ei tuo lisäsuojaa. Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä myös kofeiinin fyysistä suorituskykyä parantavasta vaikutuksesta. Lisäksi väestötutkimuksissa on huomattu, että kahvin juominen voi pienentää diabetekseen sairastumisen riskiä. Suojaava vaikutus ei liity kofeiiniin vaan muihin kahvin yhdisteisiin, sillä myös kofeiinittoman kahvin on huomattu suojaavan diabetekselta. Säännöllinen kahvin juonti voi pienentää myös Parkinsonin taudin riskiä sekä olevan hyväksi maksalle.

Runsaaseen kofeiinin saantiin voi liittyä haittavaikutuksia. Euroopan ruokaturvallisuusvirasto (EFSA) on arvioinut, että aikuisten turvallinen kofeiinin saantimäärä on 400 mg/vrk. Yhdestä kahvikupillisesta (1,25 dl) saa kofeiinia keskimäärin 80–100 mg, joten kohtuullisena kahvinjuontina pidetään korkeintaan viittä kupillista päivässä. Runsas kofeiinin nauttiminen voi häiritä unta sekä aiheuttaa hermostuneisuutta ja sydämen tykyttelyä. Lapset ovat herkempiä kofeiinin vaikutuksille eikä kahvin juomista suositella alle 15-vuotiaille. Raskaana oleville suositellaan korkeintaan 200 mg kofeiinia päivässä, joka vastaa paria, kolmea kahvikupillista. Kofeiinia saadaan kahvin ohella myös muun muassa mustasta teestä, suklaasta, kaakaosta sekä kola- ja energiajuomista.

Kahvin mahdolliset muut haittavaikutukset liittyvät veren kolesteroli- ja rauta-arvoihin. Kahvin nauttiminen voi heikentää raudan imeytymistä, joka on tärkeää huomioida, mikäli kärsii raudanpuuteanemiasta. Lisäksi kahvi sisältää jonkin verran rasvaliukoisia diterpeenialkoholiyhdisteitä, kuten kafesteolia. Kafesteoli voi suurentaa veren LDL-kolesterolin eli niin kutsutun huonon kolesterolin määrää. Kafesteoli jää keitettäessä suodatinpussiin, joten suodatinkahvissa sitä ei ole. Sen sijaan kafesteolia on jonkin verran pannukahvissa, joten runsas ja säännöllinen pannukahvin juominen voi ainakin teoriassa suurentaa veren LDL-pitoisuutta.

Kahvi voi vaikuttaa jonkin verran vatsa- ja suolisto-oireisiin, vaikkakin tutkimusnäyttöä aiheesta on valitettavan vähän. Selkein yhteys lienee kahvin ja närästyksen välillä. Runsas kahvin nauttiminen voi lisätä refluksioireita, siksi närästysoireista kärsivän kannattaa rajoittaa kahvin juominen pariin kupilliseen päivässä. Kokemusperäisesti moni refluksi- tai vatsakipuoireista kärsivä on kokenut tummapaahtoisen kahvin sopivan vaaleapaahtoista kahvia paremmin. Tummapaahtoisten kahvien kulutus onkin viime vuosina Suomessa kasvanut. Kahvi voi myös vilkastuttaa suolen toimintaa ja lisätä paksu- ja peräsuolen supistelua. Varsinkin aamukahvin jälkeen moni kokee tarvetta kiiruhtaa vessaan. Mikäli kärsii ripulioireista, kannattaa kuulostella, minkä verran oma suolisto sietää kahvia. Jos suolisto-oireet ovat hankalia, kannattaa kahvin juonti rajoittaa 1–2 kupilliseen päivässä. Puolestaan ummetusvoittoisessa oireilussa kahvin juominen voi olla jopa hyödyksi. Vaikutukset suolen toimintaan liittynevät kahvin sisältämiin happoihin ja muihin yhdisteisiin, FODMAP-hiilihydraatteja kahvissa ei juurikaan ole.

Teksti: Katri Suhonen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Ravistamo Oy