Paaston vaikutus suolisto-oireisiin

Paljon puhutaan paaston hyvää oloa ja terveyttä tukevista vaikutuksista, mutta onko näillä väitteillä perää ja millainen paasto olisi suositeltavin? Miten paasto vaikuttaa suolisto-oireisiin ja onko tilanteita, joissa paasto ei ole hyväksi?

Paastolla on vuosituhantiset perinteet useissa kulttuureissa ja uskonnoissa. Monelle ainakin sanana tuttuja lienevät muslimien ramadan sekä ortodoksien pääsiäistä edeltävä paasto. Kulttuuristen ja uskonnollisten syiden ohella paasto voi liittyä myös terveyteen tai ulkonäköön. Paastolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti ravinnon saannin vähentämistä tietyksi ajaksi, joko niin, että ruokavaliosta karsitaan vain tiettyjä ruoka-aineryhmiä pois tai niin, että ruokailut ovat sallittuja vain tiettyinä vuorokaudenaikoina. Yksi äärimmäisin paaston muodoista lienee mehupaasto, jolloin paaston aikana nautitaan vain nestemäisiä vihannes- ja hedelmämehuja. Mehupaastot kestävät yleensä muutamia päiviä. Moni liittää mehupaastoon myös suolihuuhtelun, jonka paastoon yhdistettynä koetaan poistavan kehosta kuona-aineita.

Paasto voidaan toteuttaa myös niin, että syömistä rajoitetaan tiettyinä kellonaikoina tai päivinä, tällöin puhutaan ajoittaisesta paastosta tai pätkäpaastosta. Esimerkkejä tällaisista paastoista ovat muun muassa 16/8-pätkäpaasto sekä 5:2-paasto. 16/8-pätkäpaastossa tarkoituksena on ajoittaa syömiset kahdeksan tunnin ajalle ja olla vuorokaudesta 16 tuntia syömättä. 5:2-paastossa pyritään puolestaan siihen, että viitenä päivänä viikossa syödään kutakuinkin normaalisti ja kahtena päivänä energiamäärää karsien (yleensä 500–600 kilokaloriin / päivä). Kaksi paastopäivää eivät tyypillisesti ole perättäisiä päiviä. Tällaiset pätkäpaastot ovat varsinkin viime aikoina olleet melko suosittuja ja niistä kirjoitellaan paljon lehdissä ja keskustelupalstoilla.

Paaston terveysvaikutuksia on tutkittu melko paljon, mutta valitettavasti näyttö sen hyödyistä on jäänyt pääosin vähäiseksi. Pätkäpaasto voi auttaa painonhallinnassa silloin, jos se auttaa vähentämään liiallista energian saantia. Kun ihminen on syömättä tai syö vähemmän kuin tavanomaisesti, käyttää hän energianlähteenään elimistön rasvavarastoja ja laihtuu. Eri asia kuitenkin on, kuinka kauan paastolla voidaan olla tai on ylipäätään järkevää olla. Jos ja kun palataan ”normaaliin” ruokailuun, voivat kilot tulla takaisin ja paaston painonhallinnalliset hyödyt jäävät olemattomiksi. Pitkään jatkunut ja varsinkin hyvin tiukka paasto voi myös surkastuttaa lihaksia, joka on epäsuotuisa paaston vaikutus. Osa ihmisistä voi kuitenkin hyötyä pätkäpaastosta saaden siitä tukea painonhallintaan. Sen sijaan kuona-aineiden poistamisesta mehupaaston ja suolihuuhtelun avulla ei ole olemassa luotettavaa tutkimusnäyttöä.

Perusterveille aikuisille lyhytkestoisesta paastosta ei myöskään ole suurta haittaa, ja toisinaan se voi olla välttämätöntäkin esimerkiksi leikkauksia tai joitakin lääketieteellisiä tutkimuksia edeltävästi. Perusterveille tyypillisimpiä haittoja ovat nälän tunne ja päänsärky, joihin yleensä tottuu parin päivän jälkeen. Reumaattisissa niveltulehduksissa paasto voi jopa vähentää nivelkipuja, mutta oireet palaavat usein hyvin pian paaston päättämisen jälkeen. Koska kukaan ei voi olla paastolla ikuisesti, ei paastoa suositella niveltulehduksista kärsivillekään.

Useimmille pitkäaikaissairaille paasto ei sovellu. Paasto voi vaikuttaa verensokereiden ja verenpaineen säätelyyn, joten esimerkiksi diabeetikoille tai sydän- ja verisuonisairautta sairastaville paastoa ei suositella. Myös vanhuksille, lapsille, raskaana oleville ja imettäville sekä aliravituille paasto voi olla haitallinen. Myös jos suhde ruokaan on ongelmallinen esimerkiksi syömishäiriön vuoksi, ei paastoa tulisi missään tapauksessa kokeilla.

Aika ajoin mediassa törmää kirjoitteluun paaston positiivisista terveysvaikutuksista ärtyvän suolen oireyhtymässä. Osa IBS:sta kärsivistä kokee, että paaston aikana suolisto-oireet ovat lievempiä – osalla oireet ovat puolestaan vaikeampia. Jos oireet, kuten turvotus, röyhtäily, ilmavaivat tai ripuli, ovat voimakkaimpia pian ruokailun jälkeen, voi paastoaminen tai ruokailujen keventäminen vähentää oireilua ja olla näin ollen perusteltua. Joissakin tutkimuksissa on huomattu, että nimenomaan pätkäpaasto (esimerkiksi 16/8-paasto) saattaisi auttaa IBS-oireilun hillinnässä. Tämä perustuu siihen, että paastojaksot antavat ruuansulatuselimistölle ”lepotauon”, joka voi edistää ohutsuolen peristaltiikkaa eli luontaista liikettä, joka työntää ruokasulaa eteenpäin suolistossa. Sen sijaan, jos pätkäpaasto johtaa siihen, että ruokailutunteina tai -päivinä syödään suurempia annoksia, voivat ruokailujen jälkeiset oireet jopa pahentua. Myös paastoon tyypillisesti kuuluva nälän tunne ja pitkät ateriointivälit voivat laukaista oireilua.

Paaston vaikutus suoliston mikrobistoon kiinnostaa tutkijoita. Kuitenkaan vielä ei ole saatu selvää ja yksimielistä näyttöä siitä, voidaanko paastolla vaikuttaa suolistomikrobiston koostumukseen, tai että millainen paasto olisi suositeltavin. Tämän hetken tiedon valossa paaston positiiviset terveys- ja suolistovaikutukset näyttävät siis jäävän vähäisiksi tai niitä ei ole, eikä paastoa voi siksi suositella yhtenä ärtyvän suolen oireyhtymän hoitomuotona. Jos on perusterve ja kokee pätkäpaaston helpottavan oireita, ei siitä tosin haittaakaan liene, kunhan ei paastoilussaan mene äärimmäisyyksiin.

Teksti: Katri Suhonen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Ravistamo Oy