Suolistomikrobit – mitä ne ovat ja mihin ne vaikuttavat?

Ihmisen suoliston ja aivojen välillä on tiivis viestiyhteys, josta käytetään nimitystä suoli-aivo-akseli. Sillä tarkoitetaan suolistomikrobiston, elimistön puolustus- ja umpieritysjärjestelmien, ruuansulatuselimistön hermotuksen sekä aivojen välistä yhteyttä. Erityisesti suolistomikrobiston rooli tässä järjestelmässä on herättänyt lähivuosien aikana suurta kiinnostusta.

Ihmisen suolistossa asuu biljoonia mikrobeja – valtaosa niistä on erilaisia bakteereja, mutta joukkoon mahtuu myös arkkeja, sieniä ja viruksia. Suolistomikrobiston koostumus on hyvin yksilöllinen, joka muovautuu läpi elämän. Merkityksellisintä aikaa suolistomikrobiston muovautumisen kannalta on kuitenkin ihmislapsen ensimmäiset elinkuukaudet ja -vuodet. Itse asiassa jo synnytystapa muokkaa suolen mikrobistoa – alateitse syntyneillä lapsilla on lähtökohtaisesti monipuolisempi suoliston bakteerikanta kuin keisarinleikkauksella syntyneillä lapsilla, sillä alatiesynnytyksessä lapsi saa suuhunsa äidin elimistön bakteereja. Pysyvämmän koostumuksensa suolistobakteeristo saavuttaa muutaman ensimmäisen vuoden aikana, ja aikuisen suolistossa kulkee mukana keskimäärin 1,5 kilon verran näitä tärkeitä mikrobeja. Suolistomikrobiston koostumukseen vaikuttavat erityisesti ruokailutottumukset, ympäristötekijät sekä jotkin lääkeaineet. Esimerkiksi antibioottikuurilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia suoliston bakteerikantaan.

Suolistomikrobit vaikuttavat elimistön toimintaan ja terveyteen monin eri tavoin, eivätkä vaikutukset ulotu ainoastaan suoliston alueelle. Niillä on havaittu olevan oma roolinsa esimerkiksi vastustuskyvyn muodostamisessa, stressihormonien erityksessä, sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisessä, ihmisen käyttäytymisessä ja jopa tiettyjen aivojen osien kehittymisessä. Syömästämme ruuasta suolistomikrobit tuottavat erilaisia aineenvaihduntatuotteita eli metaboliitteja, jotka suoli-aivo-akselin kautta vaikuttavat lukuisiin kehon toimintoihin. Suolistomikrobit vaikuttavat keskushermostoon eli aivojen toimintaan tuottamalla erilaisia käyttäytymiseen ja ruokahaluun vaikuttavia välittäjäaineita. Esimerkiksi valtaosa ihmiskehon tuottamasta serotoniinista erittyy suolistosta. Serotoniinilla on elimistössä useita vaikutuksia kuten mielialan, vireystason, verenpaineen, ruokahalun ja ruuansulatuselimistön säätelyjärjestelmiin osallistuminen. Lisäksi se tunnetaan yleisesti ns. mielihyvähormonina. Suolistosta erittyy myös muita ruokahaluun vaikuttavia välittäjäaineita, ja häiriöt näiden välittäjäaineiden erittymisessä voivat osaltaan häiritä normaalia syömisensäätelyä.

Elimistön energiankäytön on huomattu tehostuvan suolistomikrobien avulla. Onkin osoitettu, että ylipainoisilla ja hoikilla ihmisillä suolistomikrobistot eroavat keskenään. Mikrobien avulla ravintoaineet pilkkoutuvat ja imeytyvät elimistössä. Lisäksi suolistomikrobit osaavat valmistaa ravintokuidusta lyhytketjuisia rasvahappoja ja muita yhdisteitä, jotka voivat suojata esimerkiksi masennukselta tai diabetekselta. Suolistobakteerit tuottavat myös ison osan elimistön tarvitsemasta K-vitamiinista.

Tiivistetysti voisikin sanoa, että suolistomikrobisto vaikuttaa jollain tapaa lähes kaikkiin elimistön toimintoihin, kyse on ensisijaisesti suoliston ja aivojen välisestä kommunikaatiosta. Näistä tärkeistä kanssamatkustajista, suolistobakteereista ja muista suolen mikrobeista, kannattaa siis pitää hyvää huolta. Ruokavalio on yksi keskeinen suolistomikrobiston koostumukseen vaikuttava tekijä. Kuiturikas ja kasvisvoittoinen ruokavalio rikastuttaa suoliston ”mikrobi-ilmastoa”, kun taas ravintoköyhä, runsaasti pitkälle prosessoituja ruokia sisältävä ruokavalio köyhdyttää sitä. Vielä ei tarkkaan tiedetä, millainen mikrobisto olisi optimaalinen, mutta vaikuttaa siltä, että mitä monipuolisempi se on, sen parempi terveydelle. Monissa sairauksissa suolistomikrobien lajikirjo on usein kaventunut. Ruokavaliolla voidaan siis vaikuttaa suolistomikrobiston koostumukseen, ja suoliston mikrobit vaikuttavat puolestaan ravintoaineiden aineenvaihduntaan elimistössä. Monipuolinen, runsaasti kasviksia ja kuituja sisältävä ruokavalio on kaiken kaikkiaan ihmiselimistölle suositeltavaa, ja tällaisesta ruokavaliosta myös suolistomikrobit (ja niiden myötä koko elimistö) kiittävät.

Teksti: Katri Suhonen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Ravistamo Oy